Itkun aika on lähellä..

Kuin vain voisi itkeä..

Tunteeni ovat nyt ihan sekaisin. Tämä on huono aika kirjoittaa postaus, eikä tämän jälki ole varmaan parasta, mutta haluan jakaa tämän jossain...
 Viimeiaikoina on tapahtunut kaikkea.. Minulla olisi syy itkeä, mutta en pysty. Onneksi on asioita joiden avulla jaksan kaiken tämän. <3 (: Hyvät ystäväni kuten Karstakalle, ja kaikki muut ystäväni.
 Tunteet ovat viimeaikoina olleet erittäin sekaisin. Luulin olevani ihastunut erääseen tyyppiin ja vielä tänä iltana ajattelin hänestä kaikkea kunnes vain kuin salamaniskusta tunteet sekoittuvat sumuun. Toivon, että aamulla kaikki selkenee..

                              (en omista tekinänoikeuksia kuvaan)
                          
Kuten sanoin tunteeni ovat taas sekoittuneet. Viime Torstaina tunsin leimahtavan liekkeihin ja ihastuvan erääseen, mutta yhtäkkiä tunteet menivät sekaisin. Tarina on pitkä, mutta minusta loppuen lopuksi onnellinen. Kaikki alkoi viime syksynä..
 Ensimmäinen koulupäivä alkoi, näin pihalla paljon uusia kasvoja ja yhdet uudet yhtien tuttujen joukossa. En enään muista olinko saanut tietää uudesta luokkalaisesta aikaisemmin, mutta muistan vain tuijottaneeni häntä. Sitten kun pääsimme kaikesta alkuhäslingistä luokkaan en voinut muuta kuin tuijottaa. Voisin sanoa, että jos rakkaus ensisilmäyksellä on mahdollista, niin tämä oli sitä.
 Muistan unelmoineeni hänestä. Kaikeksi onneksi me tutustuimme. Joskus tunteet olivat vahvia ja joskus heikompia. En kuitenkaan paljastanut niitä. Rakensimme lujan ystävyyden joka kesti riitoja. Joululoman aikana jotain tapahtui. Luulisin, että se oli nimenomaan rakkautta, ei ihastusta. Pian loman jälkeen paljastin tunteeni hänelle. Hän sanoi välittävänsä minusta ja rakastavan ystävänä, mutta ei enempää. Se harmitti, mutta ei kuitenkaan masentanut liiaksi. Jatkoimme ystävinä oloa, mutta ikävät asiat tuntuivat yrittävän hajoittaa ystävyytemme. Hänellä oli vaikeaa ja hänen välinsä katkesivat hyviin ystäviinsä joihin hän oli minun lisäkseni luokallamme tutstunut.
 Kaikki vaati aikaa ja kevään edetessä tilanne alkoi normalisoitua. Tunteeni tuntuivat himmenevän enkä enää ajatellut hänestä mitään erikoista. Viimeinen piste oli välien uusi hajoaminen..
 No aika korjaa haavat. Saimme välit kuntoon ja tunteet olivat aika lailla tavalliset. Lähestymme kokoajan tätä hetkeä. Tutustuin erääseen jonka kanssa tuli jotain säätöä ja jopa lyhyt suhde, mutta ei sen enempää siitä..
 Tunsin linnanmäki reissulla ihastuvani eräseen tyyppiin johon olin ollut kai puoliksiihastunut.. Tunteeni kasvoivat ja jatkoin vain unelmointia. Sitten tulemme tähän päivään. Mietin häntä ja keskustelin vanhan ihastukseni kanssa. On vaikea kuvailla ulkopuoliselle ystävyyttämme. Hän tiesi uudesta ihastuksestani ja eksyimme aiheesta juuri ihastuksiin. Muistelimme myös menneitä ja sitten tuleekin traaginen kohta. Hän sanoi minulla, että hän tykkäsi minusta yhdessä vaiheessa vähän. Tämä oli järkytys, sillä olin todellakin rakastunut häneen eikä hän kertonut mitään. Kyselin, että milloin ja hän ilmoitti, että nyt. Tämä oli kuin isku vasten kasvoja. Hän oli kuulemma kolme viikkoa sitten ihastunut minuun. Tämän kuullessani tunteet sekoittuivat täysin. Nyt alan hahmottaa pikkuhiljaa, että tämä ihastuksen kipinä joka syksyllä jo oli syttynyt ja nyt sammunut leimahti tänä iltana taas liekkeihin. Silti olo tuntuu sekavalta. Mikä on todellinen tunne ja mikä vain unta. Tähän sopisi hyvin eräs lausahdus: ''Himmeä tunne on kuin kaukainen muisto, kaukainen muisto on kuin himmeä uni, haluan kerätä muistot yhteen, sinun ja minun''. Luulen, että tunteet ovat hieman selventyneet, vaikka sekavalta tuntuukin.
 Taitaa olla, että tämä uusi ihastus oli vain pintaihastus, mutta tämä vanha tunne joka heräsi on jotain suurta. Mietin sitä, että mitä olisin ollutkaan valmis tekemään niistä sanoista, että ''välitän sinusta enemmän kuin kaveria'' kolmekuukautta sitten. Olin ihastunut häneen läheskoko seiskaluokan, enkä aio nyt pilata mahdollisuuttani onneen. Välitän hänestä enemmän kuin mistään ja olen valmis luopumaan kaikesta. <3 Pian tunteet selkenevät enemmän. Minua huolestuttaa kuitenkin ajatus siitä miten nopeati tunne erästä kohtaan katosi, Illalla häntä ajattelin, mutta nyt. Silti, tämä on syvempää kuin ihastus, tämä on rakkautta.

Hyvää yötä lukijani. (:

- Xaldin, The Keyblader